Yhdistyksen perustaminen
Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen tarve on jo 70-luvulta lähtien tullut ajoittain esille yksittäisten veneilyseurojen tai kuntien aloitteista. Laajempaa kannatusta ei asia kuitenkaan alueen kunnissa vielä 70- 80 luvulla saavuttanut. Virkistysalueyhdistyksen tarve nousi vakavammin esille Näsijärvi-seminaarissa 20.8.1994 Vilppulassa, jolloin Pirkanmaan liitolle tehtiin aloite hankkeen eteenpäin viennistä.
Pirkanmaan liitto kartoitti vuonna 1995 kyselyllä jäsenkuntiensa halukkuutta osallistua seudulliseen virkistysalueyhteistyöhön. Tuolloin ilmeni, että osa kunnista vielä suhtautui asiaan kielteisesti tai varauksellisesti
Hanke sai uuden käänteen vuoden 1997 alkupuolella muutaman kunnan tehdessä aloitteen Pirkanmaan liitolle seudullisen virkistysalueyhteistyön suunnittelun uudel¬leen käynnistämisestä. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 20.5.1997 käynnistää yhteistyön pohjaksi ja konkreettisten toimenpidevaihtoehtojen kartoittamiseksi Näsijärven ja Pyhäjärven vesistöihin liittyvän virkistysalue- ja reittiselvitystyön yhdessä Tampereen kaupungin sekä alueen muiden kuntien kanssa.
Selvityksessä selvitettiin mm. vaihtoehtoisia malleja virkistysalueyhdistyksen tai vastaavan yhteistyöorganisaation perustamiseen Pirkanmaalle.
Selvitystyön valmistuttua maakuntahallitus päätti 18.8.1998 pyytää selvitysalueen kuntien lausunnot valmistuneesta raportista. Kuntien vastauksien pohjalta Pirkanmaan liitto järjesti kuntien edustajille informaatiotilaisuuden 18.3.1999, missä perustettiin 4 hengen virkamiestyöryhmä valmistelemaan Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi vaadittavia asiakirjoja.
Työryhmän valmistelemat asiakirjat esiteltiin kuntien edustajille 18.11.1999 pidetyssä tilaisuudessa. Kokouksessa päätettiin, että asiakirjat viedään maakuntahallitukselle tiedoksi ja päätettäväksi vuoden 2000 alussa.
Maakuntahallitus päätti 15.2.2000 oikeuttaa liiton viraston kutsumaan koolle Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen perustamiskokouksen.
Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry:n perustamiskokous järjestettiin 9.5.2000 Tampereella ja 13 kuntaa allekirjoitti perustamissopimuksen.
Yhdistys aloitti toimintansa syksyllä 2000 Pirkanmaan liiton suojissa siten, että yhdistys osti liitolta hallinnointipalvelut. Yhdistyksen ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana toimi Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari ja ensimmäisenä asiamiehenä toimi Ahti Laakso Pirkanmaan liitosta. Tänään hallituksen puheenjohtajana toimii Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä ja asiamiehenä Markku Forsman.
Yhdistyksen toimintamalli ja toiminta
Pirkanmaan virkistysalueyhdistys on siis kuntien perustama vapaaehtoinen yhteistoimintaorganisaatio, joka toimii kuntien ehdoilla ja yhteistyössä yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvien virkistysalueiden turvaamiseksi.
Yhdistyksen toiminnan päätavoitteena on hankkia kuntien omistukseen erityyppisiä alueita jäsenkuntiensa asukkaiden virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi ja huolehtia alueiden käytön edellyttämistä virkistyspalvelujen toteuttamisesta ja hoidosta. Yhdistys huolehtii hankittujen kohteiden valtionavustusten hakemisesta. Avustuksen suuruus on noin 30% hankintahinnasta.
Käytännössä alueiden ylläpidosta vastaavat alueen omistajakunnat. Alueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koordinoi yhdistyksen hallitus. Hankituille alueille tehdään yhdistyksen toimesta hoito- ja käyttösuunnitelmat.
Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien, maakunnan liiton ja muiden maakunnallisten aluehallintoviranomaisten ja organisaatioiden sekä muiden virkistysalueiden toteuttamisesta, hoidosta ja käytöstä kiinnostuneiden yhteisöjen ja järjestöjen sekä alueiden asukkaiden kanssa.
Yhdistyksen jäsenkunnat vuoden 2010 alussa ovat: Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.
10-toimintavuoden aikana on hankittu kuntien omistukseen kuusi aluetta:
Kasilanniemi, Vilppula; Eräpyhä, Orivesi; Pelto-Talvisilta, Kuru; Mäyriä, Lempäälä; Kukkosaari, Pälkäne; Romunokka, Ylöjärvi.
Hankittujen kuuden alueen yhteispinta-ala on n. 24.5 hehtaaria ja rantaviivan pituus on n. 2.4 kilometriä. Alueiden hankinta-arvo on n. 460 000 €:a, josta valtion osuuden arvo on n. 144 000 €:a
Yhdistys jakaa vuosittain 10-15000 €:a jäsenkuntiensa virkistysalueiden ja –reittien rakentamiseen ja ylläpitoon.
Yhdistyksellä on omat kotisivut (www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi), joista löytyy tietoa mm. yhdistyksen toiminnasta sekä hankituista ulkoilu- ja retkeilyalueista. Lisäksi sivuilla on mahdollisuus tutustua vuonna 2008 valmistuneeseen Pirkanmaan ulkoilu- ja retkeilykarttaan, jossa on osoitettu nykyiset reitit ja retkeilyalueet.
Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen tarve on jo 70-luvulta lähtien tullut ajoittain esille yksittäisten veneilyseurojen tai kuntien aloitteista. Laajempaa kannatusta ei asia kuitenkaan alueen kunnissa vielä 70- 80 luvulla saavuttanut. Virkistysalueyhdistyksen tarve nousi vakavammin esille Näsijärvi-seminaarissa 20.8.1994 Vilppulassa, jolloin Pirkanmaan liitolle tehtiin aloite hankkeen eteenpäin viennistä.
Pirkanmaan liitto kartoitti vuonna 1995 kyselyllä jäsenkuntiensa halukkuutta osallistua seudulliseen virkistysalueyhteistyöhön. Tuolloin ilmeni, että osa kunnista vielä suhtautui asiaan kielteisesti tai varauksellisesti
Hanke sai uuden käänteen vuoden 1997 alkupuolella muutaman kunnan tehdessä aloitteen Pirkanmaan liitolle seudullisen virkistysalueyhteistyön suunnittelun uudel¬leen käynnistämisestä. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 20.5.1997 käynnistää yhteistyön pohjaksi ja konkreettisten toimenpidevaihtoehtojen kartoittamiseksi Näsijärven ja Pyhäjärven vesistöihin liittyvän virkistysalue- ja reittiselvitystyön yhdessä Tampereen kaupungin sekä alueen muiden kuntien kanssa.
Selvityksessä selvitettiin mm. vaihtoehtoisia malleja virkistysalueyhdistyksen tai vastaavan yhteistyöorganisaation perustamiseen Pirkanmaalle.
Selvitystyön valmistuttua maakuntahallitus päätti 18.8.1998 pyytää selvitysalueen kuntien lausunnot valmistuneesta raportista. Kuntien vastauksien pohjalta Pirkanmaan liitto järjesti kuntien edustajille informaatiotilaisuuden 18.3.1999, missä perustettiin 4 hengen virkamiestyöryhmä valmistelemaan Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi vaadittavia asiakirjoja.
Työryhmän valmistelemat asiakirjat esiteltiin kuntien edustajille 18.11.1999 pidetyssä tilaisuudessa. Kokouksessa päätettiin, että asiakirjat viedään maakuntahallitukselle tiedoksi ja päätettäväksi vuoden 2000 alussa.
Maakuntahallitus päätti 15.2.2000 oikeuttaa liiton viraston kutsumaan koolle Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen perustamiskokouksen.
Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry:n perustamiskokous järjestettiin 9.5.2000 Tampereella ja 13 kuntaa allekirjoitti perustamissopimuksen.
Yhdistys aloitti toimintansa syksyllä 2000 Pirkanmaan liiton suojissa siten, että yhdistys osti liitolta hallinnointipalvelut. Yhdistyksen ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana toimi Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari ja ensimmäisenä asiamiehenä toimi Ahti Laakso Pirkanmaan liitosta. Tänään hallituksen puheenjohtajana toimii Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä ja asiamiehenä Markku Forsman.
Yhdistyksen toimintamalli ja toiminta
Pirkanmaan virkistysalueyhdistys on siis kuntien perustama vapaaehtoinen yhteistoimintaorganisaatio, joka toimii kuntien ehdoilla ja yhteistyössä yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvien virkistysalueiden turvaamiseksi.
Yhdistyksen toiminnan päätavoitteena on hankkia kuntien omistukseen erityyppisiä alueita jäsenkuntiensa asukkaiden virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi ja huolehtia alueiden käytön edellyttämistä virkistyspalvelujen toteuttamisesta ja hoidosta. Yhdistys huolehtii hankittujen kohteiden valtionavustusten hakemisesta. Avustuksen suuruus on noin 30% hankintahinnasta.
Käytännössä alueiden ylläpidosta vastaavat alueen omistajakunnat. Alueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koordinoi yhdistyksen hallitus. Hankituille alueille tehdään yhdistyksen toimesta hoito- ja käyttösuunnitelmat.
Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien, maakunnan liiton ja muiden maakunnallisten aluehallintoviranomaisten ja organisaatioiden sekä muiden virkistysalueiden toteuttamisesta, hoidosta ja käytöstä kiinnostuneiden yhteisöjen ja järjestöjen sekä alueiden asukkaiden kanssa.
Yhdistyksen jäsenkunnat vuoden 2010 alussa ovat: Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.
10-toimintavuoden aikana on hankittu kuntien omistukseen kuusi aluetta:
Kasilanniemi, Vilppula; Eräpyhä, Orivesi; Pelto-Talvisilta, Kuru; Mäyriä, Lempäälä; Kukkosaari, Pälkäne; Romunokka, Ylöjärvi.
Hankittujen kuuden alueen yhteispinta-ala on n. 24.5 hehtaaria ja rantaviivan pituus on n. 2.4 kilometriä. Alueiden hankinta-arvo on n. 460 000 €:a, josta valtion osuuden arvo on n. 144 000 €:a
Yhdistys jakaa vuosittain 10-15000 €:a jäsenkuntiensa virkistysalueiden ja –reittien rakentamiseen ja ylläpitoon.
Yhdistyksellä on omat kotisivut (www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi), joista löytyy tietoa mm. yhdistyksen toiminnasta sekä hankituista ulkoilu- ja retkeilyalueista. Lisäksi sivuilla on mahdollisuus tutustua vuonna 2008 valmistuneeseen Pirkanmaan ulkoilu- ja retkeilykarttaan, jossa on osoitettu nykyiset reitit ja retkeilyalueet.
Ylöjärvi, Tampere, Ruovesi ja Virrat ovat hankkineet Kurusta Romunokan retkeilyalueen.
Pirkanmaan ulkoilu- ja retkeilykartan uudistettu painos on valmistunut. Karttaa on tällä hetkellä myynnissä mm. Tampereen kaupungin palvelupisteessä Frenckellissä, Akateemisessa kirjakaupassa, Pirkanmaan Satakunnan maanmittaustoimistossa, Seitsemisen luontokeskuksessa sekä joissakin kunnissa
